Olen lukenut eron myötä paljon pettämistä koskevia keskustelupalstoja. Osasta on ollut apua, osa on ollut tyhjänpäiväisiä.

Joistakin olen kuitenkin napannut hyviä artikkeleita liittyen esimerkiksi anteeksi antamiseen (puolin ja toisin), yhteen palaamisesta, elämän jatkumisesta eron jälkeen. Kopioin tähän muutaman kohdan jotka saivat minut ajattelemaan asioita myös petetyn näkökulmasta. Kysymyksiin on vastanneet psykologit, pari- ja seksuaaliterapeutit, pappi, elämäntaidonvalmentaja tai psykoterapeutti.


Petin miestäni mutta haluan hänet takaisin, mikä neuvoksi?
Uskottomuus koskettaa syvältä petettyä – mutta myös pettäjää. Molemmat osapuolet joutuvat kasvokkain sen kanssa, että suhde ei edennytkään niin kuin toivottiin. Uskottomuuden anteeksiantaminen on raskas, mutta tärkeä prosessi, joka osaltaan auttaa palauttamaan uskoa pysyvän parisuhteen mahdollisuuteen. Jos suhdetta halutaan jatkaa pettämisen jälkeen, on anteeksiantamisen lisäksi tärkeää löytää uskoa siihen, etteivät samat virheet toistu uudestaan. Sopia ja anteeksi antaa voi, vaikka suhdetta ei haluaisikaan jatkaa, mutta suhteen jatkuminen on vaikeaa ilman sopimista ja anteeksiantoa.

Pettämisen herättämät pettymyksen ja vihan tunteet eivät nollaudu kiintymyksen kokemuksilla tai halulla palata yhteen – eivät vaikka nämä toiveet olisivat teidän molempien yhdessä jakamia. Suhteenne mahdollinen jatkuminen vaatisi kaikkien näiden tunteiden vastaanottamista ja jonkinlaista käsittelyä. Jotta suhteenne voisi lähentyä uudestaan, olisi menneeseen palattava uudestaan. Voisiko olla, että tämä tunteiden haastavuus oli taustalla silloin, kun pettämisen jälkeen koit toimineesi itsellesi vieraalla tavalla? Oletko nyt valmis sietämään ristiriitaisuutta ja epävarmuutta ja pyytämään tätä myös ex-kumppaniltasi? Entä mikä mielestäsi on nyt muuttunut niin, että uskoisit parisuhteenne kestävän tulevat haasteet ja houkutukset, joita jokainen pitkä ihmissuhde kohtaa?


Voiko luottamus palata uskottomuuden jälkeen?
Luottamuksen palauttaminen petoksen jälkeen on aikaa vievä prosessi, jossa petetyn on lopulta pystyttävä päättämään "että haluan ja uskallan luottaa". Hän ottaa silloin tietoisen riskin ja uskaltaa elää tietyn epävarmuuden kanssa vahtimatta koko ajan toisen menemisiä ja tekemisiä. Pettäneen puolison tulee ottaa vastuu tekemisistään ja jaksaa kuunnella toisen tuskaa sekä toimia myös lohduttajana. Pettäjä usein mielellään toteaa "että johan tästä puhuttiin, eikö se jo riitä". Vain petetty tietää, milloin asiaa on käsitelty tarpeeksi. Molempien tahto ja halu jatkaa ja parantaa suhdetta yhdessä ovat luottamuksen palautumisen edellytyksiä.

Parisuhteen parantamiseksi tarvitsette avoimia keskusteluita tapahtuneista asioista ja erityisesti tunteistanne. Riitaa ei kannata pelätä, se kuuluu myös hyvään suhteeseen. Taitoa riitelyyn tarvitaan usein lisää. Kuinka riidellä rakentavasti ja sopia riitoja, miten sietää omaa ahdistusta, jos ei saakaan omaa tahtoaan lävitse? Aikuinen kykenee siihenkin, usein opettelun avulla.
Läheisyyden palauttamiseksi kannattaa myös varata aikaa, tehdä asioita yhdessä ja keskustella avoimesti suhteestanne. Siihen liittyvistä toiveista ja tarpeista. Molempien tulisi voida suhteessa elää omana itsenään olematta millään lailla varuillaan koko ajan. Välittämisen ja rakkauden tulisi tuntua kokemuksina myös arjessa. Itseltään kannattaa molempien kysyä "kuinka kumppanini tuntee ja kokee olevansa rakastettu suhteessamme?" ja toimia sen mukaan, että tämä toteutuu. Asioiden kysyminen itseltä sekä kumppanilta lisää avoimuutta. Arvailun, ajatustenluvun ja tulkinnan voi parisuhteessa lopettaa ja kysyä suoraan kaikista asioista.



Mitä tehdä, kun luottamus on mennyt?
Kun parisuhteessa tulee petetyksi, loukkauksesta yli pääseminen ja siihen liittyvien tunteiden tunnistaminen ja käsittely vievät aikaa. Jos asian hautaa vain mieleensä, se usein jossain vaiheessa elämää putkahtaa jälleen esiin. Olet aikaisemmin tullut petetyksi, joten luottamus ylipäätään ihmisiin tai naisiin on ymmärrettävästi horjunut.
Petetyn suureksi haasteeksi jää sen päätöksen tekeminen, uskaltaa uudestaan alkaa luottaa. Se tarkoittaa myös riskinottoa. Jatkuva toisen kuulustelu tai vakoilu tekee molempien elämästä vaikeaa ja etäännyttää teitä toisistanne. Asioiden perusteellinen purkaminen ja käsittely todennäköisesti auttaisi sinua päätöksen teossa.

No, ehkä noi pitääkin paikkansa. Se on eri asia haluaako molemmat palata yhteen ja tehdä töitä sen eteen että luottamus ja suhde rakennetaan uusiksi. Luulen että omassa tilanteessani asia on niin että toinen osapuoli ei halua palata yhteen (tai sitten haluaisi mutta ei halua tulla loukatuksi enää?). Minä haluaisin palata ajan kanssa yhteen mutta olen kyllä myös hyväksynyt sen että niin ei välttämättä tule tapahtumaan.